HOAY:n kannanotto ylioppilaskokeen uudistamiseen

HOAY on ottanut yhdistyksenä kantaa ylioppilastutkintoa uudistavan työryhmän esitykseen.

Alla on ylioppilastutkinnon uudistamista valmistelevan työryhmän esitykset sekä HOAY:n kannanotot.

Tutkinnon rakenne ja vähimmäisvaatimukset

1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä kolme koetta tai koeparia seuraavista: – Matematiikka – Toinen kotimainen kieli – Vieras kieli – Kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe   Tutkintoon osallistuva voi lisäksi suorittaa yhden tai useamman kokeen edellä mainituista kokeista.

  •  Puollan ehdotusta. 

Perustelut:

Lisää mahdollisesti vieraiden kielten opiskelua. Lisää vaihtoehtoja tutkinnon muodostumiselle.

2 Tutkinto ja oppiainerajat

2.1 Työryhmä ehdotti, että kaikkiin kokeisiin laaditaan oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Tehtävien laadinnassa otetaan huomioon myös aihekokonaisuudet.

  •  Puollan ehdotusta.

Perustelut:

Laajentaa opetusta. Tämä pitää kuitenkin ottaa huomioon koko lukion opetuksen ajan oppiaineen sisällöissä.

2.2 Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä. 

  • Puollan ehdotusta.

Perustelut:

Tukee jatko-opiskeluissa vaadittavaa vieraiden kielten taitoa.

2.3 Työryhmä ehdotti, että kokeiden laadinnassa vahvistetaan edelleen tavoitteiden mukaista osaamista yksittäisten sisältöjen sijaan.

  • Puollan ehdotusta.

Perustelut:

Tukee ajattelun taitojen kehittämistä.

3. Tutkinnon valmistuminen ja kokeeseen ilmoittautuminen

3.1 Työryhmä ehdotti, että ylioppilastutkinnon valmistumista koskevia säännöksiä täsmennetään siten, että niistä selkeästi ilmenee, että ylioppilastutkinnon suorittaminen edellyttää lukion oppimäärän suorittamista tai muiden lukiolain 18 a §:n mukaisten edellytysten täyttymistä.

  • Puollan ehdotusta.

Perustelut:

Selkeyttää nykyistä käytäntöä.

3.2 Työryhmä ehdotti, että kokelaat eivät enää sitovasti valitse kokeita pakollisiksi tai ylimääräisiksi ilmoittautumisen yhteydessä. Tutkinto muodostuu muutoin nykyisen kaltaisella tavalla.

  • Puollan ehdotusta.

3.3 Työryhmä ehdotti,  että kokelaan ilmoittautumista eritasoisiin kokeisiin samassa tutkintoaineessa ei rajoiteta. Kokelaan tutkintoon voidaan kuitenkin sisällyttää vain yksi koe samassa oppiaineessa. Muista kokeista kokelas saa erillistodistuksen.

  • Puollan ehdotusta.

Perustelut:

Rohkaisee opiskelijoita valitsemaan A-tason kokeita.

3.4 Työryhmä ehdotti, että saamen vieraan kielen kokeen tilalle kokelas voi valita myös saamen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen. Tällöin saamen kielen osaamista voi osoittaa aiempaa joustavammin.

  • Puollan ehdotusta.

Perustelut:

Parantaa Saamen kielen asemaa Suomessa.

4 Tutkintoon osallistumisoikeus ja erilliset kokeet

4.1 Työryhmä ehdotti, että erillisinä kokeina suoritetut hyväksytyt kokeet voidaan lukea hyväksi ylioppilastutkintoon kolmen vuoden ajan erillisen kokeen hyväksymisajankohdasta.

  • Puollan ehdotusta.

Perustelut:

Joustavoittaa tutkinnon muodostamista.

4.2 Työryhmä ehdotti, että koulutuksen järjestäjä voisi periä kokelaalta maksun, mikäli kokelas ei olisi kyseisen koulutuksen järjestäjän opiskelija ja joka uusii tutkintoonsa sisältyvän kokeen ylioppilastutkinnon tultua suoritetuksi, täydentää tutkintoaan tai suorittaa erillisen ylioppilastutkintoon kuuluvan kokeen koulutuksen järjestäjän oppilaitoksessa.

  • Puollan ehdotusta.

4.3 Työryhmä ehdotti, että lukion oppimäärää suorittavalla kokelaalla tulee olla puolet lukion oppimäärästä tai kirjoitettavan oppiaineen pakolliset kurssit opiskeltuna voidakseen osallistua tutkinnon kokeisiin. Rehtori varmistaa kokelaan oikeuden osallistua tutkintoon.

  • Puollan ehdotusta.

Perustelut:

Tiivistää yo-kokeiden suorittamista lyhyemmälle aikavälille.

5 Uusiminen, täydentäminen ja kompensaatio

5.1 Työryhmä ehdotti, hylättyjä kokeita voisi uusia nykyisen kahden kerran sijaan kolme kertaa.

  • Puollan ehdotusta.

Perustelut:

Saadaan enemmän valmistuvia ylioppilaita.

5.2 Työryhmä ehdotti, että hyväksytyn kokeen voisi uusia jatkossa nykyisen yhden koekerran sijaan kaksi kertaa.

  • Puollan ehdotusta.

5.3 Työryhmä ehdotti, että tutkinnon tultua hylätyksi, hylätyyn tutkintoon sisältyneet hyväksytyt kokeet voidaan sisällyttää aloitettavaan uuteen tutkintoon kolmen vuoden ajana aiemmin suoritetun kokeen hyväksymisen ajankohdasta.

  • Puollan ehdotusta.

Perustelut

Saadaan enemmän valmistuvia ylioppilaita.

5.4 Työryhmä ehdotti, että hylätyn kokeen kompensaatiomahdollisuus poistetaan samalla, kun uusimismahdollisuuksia lisätään edellä esitetyllä tavoin.

  • Puollan ehdotusta.

6 Kokeiden rakenne ja aikataulu

6.1 Työryhmä ehdotti, että koepäivien aikatauluja tiivistetään ottaen huomioon kokelaiden riittävä palautuminen, kokelasmäärät eri päivinä, eri kokeiden tyypilliset yhdistelmät ja järjestelyjen vaikutus kokelaiden jaksamiselle.

  • Vastustan ehdotusta.

Perustelut:

Kustannussyyt eivät voi olla peruste tiivistämiselle.

6.2 Työryhmä ehdotti, että kokeiden pituus lyhennetään neljään tuntiin. Äidinkielen koe muutetaan yksipäiväiseksi. Kokeiden rakenne, sisältö ja laajuus mitoitetaan uuteen kestoon.

  • Vastustan ehdotusta.

Perustelut:

Laaja-alaisen osaamisen osoittaminen vaatii aikaa. Kirjoittamisen prosessointi vie aikaa.

7 Digitaalisuuden mahdollisuudet

7.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoa kehitetään kohden avoimia digitaalisia oppimisympäristöjä, joissa on mahdollisuus hyödyntää monipuolisesti taustamateriaaleja. Osa kokeesta voi hyödyntää internetyhteyttä.

  • Puollan ehdotusta.

Perustelut:

Tukee nykyistä kuuden tunnin koetta.

7.2 Työryhmä ehdotti, että opettajien ja opiskelijoiden tutustuminen ylioppilastutkintotehtävien tyyppisiin digitaalisiin tehtäviin mahdollistetaan hyödyntäen vanhoja koetehtäviä. Tekijänoikeudellisia haasteita voidaan ratkaista erillissopimuksin, tehtävien laatimisen keinoin ja tarvittaessa selvittämällä viranomaistyönä lainsäädännön antamat mahdollisuudet ja rajoitteet.

  • Puollan ehdotusta.

Perustelut:

Tukee opiskelijan lukion oppimäärän opiskelua.

8 Suullinen koe

8.1 Työryhmä ehdotti, suullisen kielitaidon koe otetaan osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita. Kehittyvää teknologiaa hyödynnetään kokeen toteutuksessa. Käyttöönottoa testataan ja uudistuksen vaikutuksia arvioidaan kokelaiden, opettajien, koulujen, koulutuksen järjestäjien ja ylioppilastutkintolautakunnan kannalta ennen toimeenpanoa.

  • Puollan ehdotusta.

Perustelut:

Mikäli kyetään takaamaan arvioinnin yhdenvertaisuus.

9 Valmistava arvostelu

9.1 Työryhmä ehdotti, valmistavassa arvostelussa opettaja korjaa oman oppilaitoksen koesuoritusten lisäksi myös muiden oppilaitosten koesuorituksia.

  • Puollan ehdotusta.

Perustelut:

Laajentaa opettajan näkemystä oman oppiaineen arvioinnissa.

10 Osiopankki ja adaptiiviset kokeet

Adaptiivisista kokeista pitää saada lisää tietoa ennen kuin siihen voi ottaa kantaa.

Muuta, mitä halautte asiasta lausua.

HOAY:n kanta on, että YO-kokeen uudistaminen pitää tehdä osana koko lukiokoulutuksen uudistamista siten, että YO-koetta uudistetaan sisällöllisesti vasta sitten kun oppiainesisällöistä ja lukiokoulutuksen uudistamisesta on päätetty.