Aloitin syksyllä OAJ pääkaupunkiseudun alueasiamiehenä. Saan käyttää siihen työaikaani yhden päivän viikossa. Yhdistykseen kuuluu 16 000 opettajaa kaikilta sopimusaloilta ja kaikilta asteilta aina varhaiskasvatuksesta, vapaaseen sivistystyöhön, aikuiskasvatuksesta yliopistoon ja ammattikorkeaan, ysistä ammatilliseen. Koulutuksen järjestäjiä on kymmeniä.

Tutustuttuani erilaisiin oppilaitosmuotoihin vakuutuin siltä, että opettajan työssä on paljon samankaltaisia piirteitä sopimuksista riippumatta. Töihin haetaan, siellä työskennellään, irtisanoudutaan ja pidetään lasisääteisiä virkavapaita jotakuinkin samalla tavalla. Työaikajärjestelmässä ja palkassa sen sijaan on eroja.

Suurin osa opettajista on opetusvelvollisuustyöajassa, johon kuuluu pääsääntöisesti opetustunnit ja yt-aika. Kolmannes opettajista on vuosityöajassa tai vastaavassa. Työaikajärjestelmästä huolimatta kaikki kuitenkin ihmettelevät: miksi työaika ei riitä annettuihin työtehtäviin? Vuosityöajassa olevat opettajat kertovat, että opetustunteja pyritään lisäämään ja niiden suunnitteluun annettavaa aikaa puolestaan vähentämään. Yliopistossa 1600h/vuosi ei riitä mihinkään ja se ylitetään reippaasti. Ysin opettajat kamppailevat yt-ajan riittävyyden kanssa, varhaiskasvatuksessa sopimuksen mukaista opetuksen suunnitteluaikaa ei tunnu löytyvän.

Tässä on terästäydyttävä. Työajan käyttö on otettava puheeksi esimiehen ja koko työyhteisön kanssa. Luottamusmiesten tehtävä on valvoa sopimusten noudattamista ja laittaa stoppi niiden kiertämiselle. Esimiehen ja opettajien kanssa on saatava yhteinen ymmärrys siitä, että työaikaa ei saa sopimatta ylittää ja annetut tehtävät tulee tehdä työajalla.

Ensin pitää päästä yhteisymmärrykseen työajasta. Perusopetuksessa rajanveto voi olla häilyvää: Mikä kuuluu yt-aikaan, mikä ei? Onko vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö yt-aikaa? Pääasiassa on. Opetussuunnitelmassa määritellään esim. perusopetusasetuksen velvoite antaa riittävän usein tietoa oppilaan edistymisestä sekä oppilaille että heidän huoltajilleen.  Koulu päättää tavasta. Jos koulun opetussuunnitelmaan kirjataan, että pidetään vanhempainvartteja, joissa oppilaan edistymisestä kerrotaan, niin näiltä ajoilta yt-aika kuluukin niihin. On siis tärkeää, mitä opetussuunnitelmaan kirjataan, sillä sen noudattaminen velvoittaa.

Suuressa osassa oppilaitoksia työnteko kuormittavuudestaan huolimatta sujuu kuitenkin työajan puitteissa eikä suurempia ristiriitoja juuri ole. Tässä olisi vertaisoppimisen paikka: kyselkää kollegoilta, miksi ja miten heillä on onnistuttu.

Opettajilla ja rehtoreilla syksy on erityisen työteliästä aikaa: suunnitellaan lukuvuotta,teemapäiviä, juhlia, osallisuutta, vanhempien tapaamisia, moniammatillisia palavereja, kehittämishankkeita, tupatavoitteita. Syksy kestää elokuusta jouluun. Sen jälkeen hengähdetään tovi. Keväällä arvioinnit, yhteishaku, yhteispalaverit ja budjetit painavat päälle. Kevät kestää tammikuusta kesäkuuhun. Lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.

Pidemmät tauot opettajan työn hektisyyden ja vaativuuden vuoksi ovat välttämättömiä, jotta  opettaja jaksaa ja haluaa tehdä työtään jatkuvan paineen ja kiireen tunnun keskellä. Tuosta hengästyttävästä opettajien tehtävälistasta puutui yksi tehtävä: OPETUS: joka lienee opettajan tärkein työ. Sen pääkaupunkiseudun opettajat tekevät edelleen tasokkaasti laadusta tinkimättä kaikilla sopimusaloilla.

Jaana Alaja, alueasiamies OAJ pääkaupunkiseutu