Ylioppilaskoe muuttuu sähköiseksi vaiheittain vuosina 2016 – 2019. Jokainen koetta tekevä tarvitsee kokeen ajaksi henkilökohtaisen päätelaitteen, jolla hän suorittaa kokeen. Päätelaitteen on mahdollistettava kokeen suoritus samalla, kun sen on estettävä tietokoneen luvaton käyttö. Kokelas ei esim. saa skannata koneelle sanakirjoja tms. eikä pitää yhteyttä muihin henkilöihin tai tiedostoihin.

Ylioppilastutkintolautakunta perusti Digabi – projektin, joka vastaa tutkinnon sähköistämisestä. Projektissa varaudutaan siihen, että tietokoneet, laitteet ovat vaihtelevasti kokelaiden omia ja koulutuksen järjestäjien. Tavoitteena on, että mikä tahansa suoritettavan kokeen kanssa yhteensopiva päätelaite voidaan helposti saattaa koekäyttöön ja palauttaa kokeen jälkeen alkuperäiseen tilaan. Kun tietää, minkälaisella nopeudella tietokoneet, tabletit, puhelimet ja käyttöjärjestelmät muuttuvat tai kasvavat, on projektin haaste varmasti suuri. Kuka meistä tietää, mitä härpäkkeitä meillä on käytössä 2019.

Ensimmäinen tuettava päätelaite on normaali kannettava tietokone, x86 yhteensopiva ja kellotaajuudeltaan 2 GHz tai suurempi laite, jossa on keskusmuistia vähintään 2 Gt. Laite pitää pystyä käynnistämään ulkoiselta medialta, esim. USB – muistilla tai muulla muistikortilla tai esim. CD- tai DVD – levyllä. Laite tarvitsee virransyötön lisäksi akun ja siinä on oltava kuulokeliitännän mahdollisuus. Koetila on varustettava langallisella verkolla ja WLAN:lla. Laitevaatimus ei siis ole kohtuuton.

YTL teki kesän 2013 aikana kokelaan päätelaitteeseen tarkoitetun testikäyttöjärjestelmän. Sen avulla sähköisestä ylioppilaskirjoituksesta kiinnostuneet voivat kokeilla omien laitteidensa yhteensopivuutta. Testikäyttöjärjestelmä tehtiin Linuxilla, mutta käytössäni olevan YTL:n materiaalin perusteella lopullista päätöstä käyttöjärjestelmästä ei olisi vielä tehty. Asiasta kiinnostuneen kannattaa vierailla YTL:n sivuilla, joilta saa lisätietoa Digabi – projetista ja pääsee kokeilemaan ohjelman toimivuutta omalla koneella. Sivuilta löytyy myös usein kysyttyjä kysymyksiä.

Kokeen suorittaminen häiriöttä vaatii koetilalta järjestelyjä, joista YTL on antanut ohjeita. Talotekniikan konsulttiyritys on laatinut suunnitelmat tilojen varustelusta. Sekä kokelaan oikeusturva häiriöttömän kokeen sujumisen kannalta että sähköturvallisuuden kannalta ovat tärkeät. Yleensähän ylioppilas-kirjoitukset järjestetään koulujen juhla/liikuntasaleissa, joissa saattaa olla vain muutama siivouspistorasia. Konsultin ehdotuksessa, YTL:n ohjeessa ehdotetaan, että tiloihin tuodaan kolmivaihevirtaa (400V) ja koulun sisäinen Ethernet -verkko. Sähkön syötöksi tilaan riittää kolmivaiheinen voimapistorasia, jollainen saattaa löytyä jo nyt näyttämön ryhmäkeskuksesta. Sähkönsyöttö koneille järjestetään sieltä eteenpäin vuokrattavalla työmaakeskuksella ja jatkojohdoilla, koska tilaan ei kannata muun käytön vuoksi tehdä laajoja pysyviä sähköasennuksia. Ohje jatkaa, että tietoliikenneyhteydeksi riittää, että koulun sisäinen Ethernet -verkko ulotetaan koetilaan ja sen on oltava yhteydessä langallinen koulun ulkoreitittimelle saakka. Voisin uskoa, että järjestelyt vaativat melkoisia investointeja. YTL suosittelee, että koejärjestelyistä vastaavat rehtorit selvittävät viipymättä (v. 2013) omien tilojensa tilanteen, sic!

Useat asetukset ja määräykset koskevat sähköisen ylioppilaskirjoituksen järjestelyjä. Sähköturvallisuuslaki säätää, että ”laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava niin, sekä niitä on huollettava ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu hengelle, terveydelle ja omaisuudelle vaaraa. Niistä ei saa sähköisesti tai sähkömagneettisesti aiheutua kohtuutonta (?) häiriötä eikä niiden toiminta häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti. Kuka ”piuhat” vetää, mittaa sähkömagneettiset kentät ja hoitaa niin sähkönsyötön kuin Ethernetin rakentamisen ja toimivuuden. Opettajako? Ei sentään. Aikanaan alan ammattilaisilta, siis firmoilta pyydetään tarjoukset molempien verkkojen rakentamisesta. Jossakin tulevassa opetuslautakunnan kokouksessa yhtenä asiakohtana ovat siis verkkojen rakentamiskustannukset.

Sähköturvallisuus tulee siis olemaan tärkeä asia. Koetilassa tulee olemaan satoja metrejä jatkojohtoja ja verkkojohtoja. Turvallisin ja toiminnaltaan varmin tapa hoitaa virransyöttö päätelaitteisiin on, että tilassa käytetään vain sähköliikkeessä rakennettuja jatkojohtoja. YTL:n suositus on, että tilan järjestelyjen suunnittelu ja toteutus annetaan asiantuntijoille ja että sähköasennusten turvallisuus tarkistetaan jokaisen kokoamiskerran jälkeen. Kesällä 2014 Opetusviraston työsuojelu antoi oman lausuntonsa koskien lähinnä sähköverkkoa. Kaapeloinnit tullaan suojaamaan kouruilla, jotta ne säilyvät ehjinä. Kysymys on sekä turvallisuudesta että toimintavarmuudesta ja siten opiskelijan oikeusturvasta.

Lähteitä: Ylioppilastutkintolautakunta, DIGABI –projekti: sähkötekninen ohjeistus 2013.  https://digabi.fi

Työsuojeluvaltuutettu
Kaarlo Kontro