Sähköiset ylioppilaskirjoitukset pähkinänkuoressa

•    Ylioppilastutkinto sähköistyy vuoteen 2019 mennessä, ensimmäiset aineet ovat saksa, maantiede ja filosofia syksyllä 2016.
•    Sähköiset ylioppilaskokeet suoritetaan tavallisilla kannettavilla tietokoneilla.
•    Laitteet voivat olla kokelaan omia tai lainassa koululta.
•    USB-tikulta käynnistettävä ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) laatima käyttöjärjestelmä sisältää kaikki tarvittavat ohjelmat ja luo turvallisen, tasapuolisen pohjan kokeen suorittamiselle.
•    Kokeeseen vastataan selaimessa, lisäksi kokelaalla on käytössään työvälineitä kuten toimisto-, piirto- ja laskinohjelmia. Ajantasainen ohjelmistolistaus löytyy digabi.fistä.
•    Jokaisessa koetilassa on palvelin, joka takaa kokeen onnistumisen. Palvelin esittää kysymykset ja tallentaa kokelaan vastaukset.
•    Kokeessa ei pääse internetiin, vaan koetilaan rakennetaan paikallinen verkko.
•    Ylioppilastutkinnon kokeet laaditaan opetussuunnitelman (LOPS2003) pohjalta.
•    Ylioppilaskokeen reunaehdot säilyvät ennallaan ja kokeissa mitataan kunkin aineen hallintaa, mutta tietoteknisistä valmiuksista on toki hyötyä kokeen suorittamisessa.
•    Järjestelmä huomioi automaattisesti kokelaan erityisjärjestelyt (esim. näkö- tai kulovamma).

Sähköistämiseen useita syitä

Ylioppilastutkinnon sähköistämiseen on useita syitä. Tavoitteena on luoda ajanmukainen, edelleenkin lukion opetussuunnitelman perusteiden (LOPS 2003) mukainen koe, jossa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan (TVT) mahdollisuuksia. TVT-taidot ovat tärkeitä niin työelämän kuin jatko-opintojenkin kannalta. Sähköinen ylioppilaskoe kannustaa lukioita hyödyntämään TVT:tä opetuksessaan.

Sähköinen ylioppilaskoe mahdollistaa myös entistä laajemman lähdemateriaalin käytön koetehtävissä, mikä saattaa lisätä tehtävien autenttisuutta. Sähköistämisen toivotaan ketteröittävän kokeiden korjausprosessia ja säästävän kustannuksia pitkällä aikavälillä, koska papereiden postittamisesta päästään eroon. Lisäksi sähköisen ylioppilaskokeen avulla voidaan lisätä kokelaiden tasa-arvoista kohtelua (anonyymi arviointi) ja helpottaa kokeessa syntyvän aineiston saatavuutta tutkijoille.

Ylioppilastutkinto sähköistyy asteittain

Ylioppilastutkinnon suorittamisessa hyödynnetään tietotekniikkaa syksystä 2016 alkaen. Ensimmäiset sähköisesti suoritettavat ylioppilaskokeet ovat saksa, maantiede ja filosofia, keväällä 2017 vuorossa ovat ranska, yhteiskuntaoppi sekä psykologia. Kaikki tutkinnon kokeet tehdään sähköisesti 2019. Sähköistämisen aikataulutusta suunnitellessa otettiin huomioon muun muassa kokelasmäärät tutkintokerroittain ja sähköistämisessä pyrittiin saamaan mahdollisimman erilaisia aineita mukaan alusta alkaen. Aineet, joissa on erikoismerkkejä (kuten venäjä ja matemaattiset aineet) jätettiin siirtymävaiheen loppupäähän.

Aloittavissa aineissa kokelasmäärät ovat olleet sen suuruisia, että kouluissa selvitään sähköisen koetilanteen järjestelyistä esimerkiksi yhdessä luokkatilassa. Varsinaisen koetilanteen lisäksi koko ylioppilastutkinto ja siihen liittyvät prosessit sähköistyvät. Tämä tarkoittaa, että kaikki ylioppilastutkintoon liittyvä asioiminen tehtävien laadinnasta aina tulosten julkaisuun ja arkistointiin tulee tapahtumaan tietotekniikan avulla. Jatkossa esimerkiksi erityisjärjestelyjä haetaan sähköisesti ja myös vastausten arviointi tehdään verkossa.

Sähköistäminen muuttaa kokeita

Ylioppilastutkinnon tehtävänä on selvittää, ovatko lukiolaiset omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot. Ylioppilaskokeiden sisällöt noudattavat jatkossakin lukion opetussuunnitelman perusteita. Ylioppilastutkintolautakunnassa kunkin aineen jaos vastaa koetehtävistä. Jaokset kertovat digabi.fi-sivustolla esimerkkitehtävien avulla, miltä sähköiset kokeet kunkin aineen osalta voisivat näyttää. Varsinaisia mallikokeita ei tulla julkaisemaan. Sähköistämisen myötä kokeissa voi tekstin ja kuvien lisäksi esiintyä autenttista audiovisuaalista aineistoa sekä artikkelitietokantoja, mikäli niin halutaan. Tehtävät eivät enää ole sidottuja tiettyyn sivumäärään paperia. Erillisen kuuntelupäivän poisjääminen kielikokeesta puolestaan helpottaa ylioppilaskokeen käytännönjärjestelyjä kouluissa.

Parhaiten sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistaudutaan siten, että opettajat jatkossakin opettavat omaa ainettaan monipuolisin menetelmin ja opetussuunnitelman mukaisesti tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Jotta taattaisiin onnistunut koetilanne, tulee kokelailla olla mahdollisuus tutustua koeympäristöön ja -järjestelyihin hyvissä ajoin ennen koeaamua. Opettajien kannalta sähköiset kurssikokeet tuovat helpotusta: koneella kirjoitettua tekstiä on helpompi lukea kuin käsialaa ja osan korjaamisesta voi automatisoida. Kannattaa siis rohkeasti lähteä kokeilemaan sähköisiä kurssikokeita yhdessä kollegoiden kanssa!

Turvallista, toimintavarmaa ja tasapuolista tekniikkaa

YTL on kesäkuussa 2013 antanut ensimmäisen ohjeistuksen kokelaan päätelaitteesta, jolla sähköisen ylioppilaskokeen suorittaminen onnistuu. Sähköiset ylioppilaskokeet suoritetaan “normaalilla läppärillä”, jonka ei tarvitse olla uusi. Muiden laitteiden soveltuvuutta ylioppilaskokeen päätelaitteiksi selvitetään ajan myötä. Teknologian kehitystä on vaikea ennustaa ja lisää ohjeistuksia annetaan sitä mukaa, kun päätöksiä tehdään. Päätelaitteiden kriteerinä on ennen kaikkea turvallisen, onnistuneen ja tasapuolisen kokeen mahdollistaminen. Laitteita, joilla DigabiOS-käyttöjärjestelmän käynnistäminen on raportoitu onnistuneeksi, löydät Digabin verkkosivuilta.

Suorituksessa käytettävät laitteet voivat olla oppilaiden omia tai koulun. Jotta kaikki olisivat yhdenvertaisessa asemassa, käytettävä laite tullaan käynnistämään YTL:n toimittamalla USB-muistille kopioidulla käyttöjärjestelmällä. Käyttöjärjestelmän avulla pyritään toteuttamaan kaikille kokelaille samanlainen koetilanne sekä käytettävissä olevien tiedostojen että lähdemateriaalien suhteen. Varsinainen koe kysymyksineen, oheisaineistoineen ja vastauksineen tulee sijaitsemaan kokelaan koneen ulkopuolisella palvelimella, johon otetaan yhteys verkkoselaimella. Palvelimeksi kelpaa suunnitelmien mukaan tavallinen tietokone, eikä sen käyttö edellyttää varsinaista ylläpito-osaamista. Myös palvelin käynnistettäisiin suunnitelmien mukaan USB-muistilta, kuten kokelaiden laitteetkin.

Itse koetilanne järjestetään niin, että koe ei keskeydy netti- tai sähkökatkoksen takia. Kokelaan vastaukset tallentuvat palvelimen lisäksi kokelaan USB-muistille. Esimerkiksi kokelaan koneen rikkoutuessa koe voisi jatkua varakoneella siitä, mihin kokelas jäi. Myös koetilan järjestelyistä on annettu ohjeistus kesäkuussa 2013. Yksityiskohtaisempi sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisohje julkaistaan ennen vuodenvaihdetta.

Digabin syyskuulumisia

Koejärjestelmän tekninen kehitystyö on täydessä vauhdissa – testiversio saadaan koulujen käyttöön tammikuussa 2015. Testiversion avulla opettajat voivat laatia yksinkertaisen tekstipohjaisen kurssikokeen, opiskelijat voivat suorittaa sähköisen kokeen ja opettaja voi ottaa kokeilun osaksi kurssiarviointia. Ensimmäinen versio DigabiOS-käyttöjärjestelmästä, joka luo perustan sähköisen ylioppilaskokeen suorittamiselle, on jo halukkaiden testattavissa. Osoitteesta digabi.fi/kokeile löydät tarkemmat ohjeet testaamiseen.
Syksyn aikana saadaan myös päätös koetilan verkosta: voidaanko koe tehdä langattomasti vai vedetäänkö palvelimen ja kokelaiden tietokoneiden välille piuhat. Monen kokeen esimerkkitehtäviä on jo julkaistu digabi.fissä ja lisää puuttuvia tehtäviä julkaistaan syksyn aikana. Erityisesti esimerkkitehtäviin toivotaan kouluilta palautetta ja kommentteja.

Pysytään kuulolla!

Koulujen ja YTL:n välinen vuoropuhelu tiivistyy, kun jokaisesta lukiosta nimetyt yhteysopettajat yhdessä rehtorin kanssa välittävät viestiä esimerkiksi opettajankokouksissa ja aineryhmissä. Syksyn aikana koulutetaan myös Digabi-kouluttajia lukioiden tueksi ja julkaisimme myös koulutusmateriaaleja, joita lukiot voivat halutessaan itsenäisesti käyttää opettajankokouksissa ja VESO-päivissä. Koulujen päässä on hyvä kokeilla tietokoneen käynnistämistä USB-muistilta ja ottaa esimerkiksi teknologiasta innostuneet opiskelijat avuksi, kun tutustutaan DigabiOS-käyttöjärjestelmään. Olet tervetullut kommentoimaan ja vaikuttamaan digabi.fi-sivustolle!

Teksti ja Kuvat

Anna von Zansen

Kirjoittaja on kieltenopettaja, joka tällä hetkellä työskentelee Digabi-projektissa. Digabi on ylioppilastutkintolautakunnan projekti, joka toteuttaa ylioppilastutkinnon kokeet tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen.