Rihvelin päätoimittajalta
Yli vuosi sitten Suomen nykyinen hallitus peukutti koulutusta ja vannoi selfieiden kera, ettei siitä leikata. Koulutettu väestö nähtiin pienen Suomen voimavarana. Hallituskaudesta on kulunut vasta neljännes, kun opetusministerimme Sanni Grahn-Laasosen (kok.) saavutuslistalla ovat jo “muun muassa 1000 opettajan vähennykset peruskouluista tänä vuonna, neljänneksen leikkaus opintotukeen, megaluokan säästöt varhaiskasvatukseen ja korkeakoulutukseen sekä nuorisotakuun eli nuorten koulutukseen pääsyn alasajo. Lisäksi Grahn-Laasonen on antanut luvan säästöjen saamiseksi lopettaa jopa 17 000 aloituspaikkaa ammatillisesta koulutuksesta”* summaa Ilta-lehti (IL 6.3.2016) entisen opetusministerin Krista Kiurun (sdp) tiedotteesta.
Maaliskuussa Grahn-Laasonen selitti tuohtuneille opiskelijoille, että erityisesti opintotuen leikkaus on ollut hänelle henkilökohtaisesti vastenmielistä. Kokoomuksen pj-päivillä harrastettiin keskinäisiä kehuja: Stubb kiitteli vuolaasti Grahn-Laasosta sivistyksen, koulutuksen ja osaamisen eteen tehdystä työstä ja Grahn-Laasonen kiitteli puolestaan Stubbia tämän uran parhaasta puheesta. Sori siitä, kuittasi Stubb yliopistoväelle omaa koulutusbluffiaan aiemmin.
Yli neljäkymmentä vuotta Helsingin opettajien ammattiyhdistys on peukuttanut koulutusta. Se näkee koulutuksen ja erityisesti opettajat yhteiskunnan voimavarana ja yhteiskuntarauhan takaajina. Keskitymme edelleen opettajien edunvalvontaan pitkäjänteisesti, täsmällisesti ja perustellusti. Huomioiden opetuksen kentässä tapahtuvat positiivisetkin muutokset.
HOAY:n maaliskuun yhteysopettajaseminaarissa “Haasteellinen vuosi” Tapio Bergholm (VTT) avasi julkisen vallan vastuuta työvoiman suojelijana vuodesta 1919 tähän päivään sekä työtaisteluihin liittyviä tilastoja. Henkilökohtaisesti minulle oli vastenmielistä todeta, että tarkoitushakuinen tapa, jolla oma hallituksemme käyttää näitä tilastoja, sotii työvoiman suojelemisen periaatetta vastaan. Bergholm muistutti myös joukkovoiman merkityksestä, kun halutaan ajaa asioita. Ilahduttavaa oli kuulla johtaja Liisa Pohjolaista ja erityissuunnittelija Pasi Silanderia, jotka esittelivät Helsingin opetusviraston kärkihanketta “Digitalisaatio ja toimintatapojen muutos”. Vallitsevissa olosuhteissa heidän rauhallinen ja dialoginen toimintatapojen muutoksen edistäminen rakentaa hyvää sosiaalista pääomaa meille kaikille.
Kiitän helsinkiläisiä yhteysopettajia, työsuojelijoita ja luottamusmiehiä opetustyövoiman suojelemiseksi tehdystä työstä. Tässä porukassa puheet ovat harmoniassa tekojen kanssa ja anteeksi ei tarvitse pyydellä. Ilman opetustyövoimaa ei tapahdu vuorovaikutusta oppilaan ja opettajan välillä – ja tutkimusten mukaan vuorovaikutuksella on enemmän vaikutusta oppimistuloksiin kuin oppimateriaaleilla tai luokkakoolla. Sori siitä!
Miellyttäviä lukuhetkiä
Salla Iivanainen