HOAY:n kannanotto peruskoulujen yhdistämisestä

- HOAY

HOAY:N KANNANOTTO HELSINKILÄISTEN PERUSKOULUJEN HALLINNOLLISEEN YHDISTÄMISEEN

 

Positiivisia ajatuksia

  • Yhtenäinen peruskoulu on sinänsä hyvä tavoite.
  • Optimaalisessa tilanteessa kustannukset voivat pienentyä.
  • Suuressa työyhteisössä voi olla helpompi muodostaa samanhenkisiä työpareja tai tiimejä
  • Koulujen yhdistymistä puoltaa oppilasmäärän pieneneminen yksiköissä. Liian pienen koulun toiminta vaikeutuu ainakin resurssien osalta. Toisaalta taas oppilaan tuntemus on hyvä.
  • Vajaakäytössä olevia tiloja voidaan käyttää tehokkaammin ja terveydelle haitallisista tiloista luopua.

Johtajuuden rakenteita mietittäessä huomioitavia asioita

  • Rehtorien tehtävänkuvan tulee olla selkeästi määritelty ja huoltajien ja henkilöstön tulee olla hyvin tietoisia siitä.
  • Esimiehen läsnäolo on myös tärkeää koulumaailmassa. Rehtori on koulun kasvot. Oppilaat ja opettajat ja muu henkilökunta arvostavat sitä, että esimies näkyy arjessa.
  • Johtajuutta tarvitaan ja esimiehen pitää olla tavoitettavissa henkilökohtaisesti työpäivä aikana.
  • Johtajien työssäjaksamisesta on huolehdittava.
  • Hallinnollisestikin yhdistetyllä koululla on oltava joku paikan päällä oleva tehtävään nimetty vastuuhenkilö, jolla on oltava oikeus ja valta pikaisiinkin päätöksiin. Esimerkiksi oppilaan lähettäminen kotiin kesken koulupäivän kurinpidollisista syistä, toiminta äkillisessä tilanteessa esim. kriisitilanteet ja tiedottaminen. Tälle on maksettava riittävä korvaus tehdystä työstä ja vastuusta sekä esimiehensä kanssa tapahtuvasta toiminnan suunnittelusta.

Muuten huomioitavaa

  • Keinotekoisia yhdistämisiä etenkin, jos toimipisteet ovat kaukana toisistaan, tulee välttää
  • Asiaa tulee pohtia tarkasti henkilöstön työssä jaksamisen ja -viihtymisen kannalta.
  • Sisäisen tiedottamisen merkitys kasvaa valtavasti. Tämä johtaa työmäärän lisääntymiseen. Se pitää ottaa huomioon resurssoitaessa.
  • Ruotsinkielisellä puolella on tehty suunnitelman mukaisia yhdistämisiä. Onko siellä syntynyt tavoitteiden mukaisia säästöjä?

Taloudelliset vaikutukset

  • Saavutetaanko tällä mitään taloudellista säästöä? Jos jotain säästetäänkin on se kuitenkin niin marginaalista, että koko touhu tuntuu mahdollisiin ongelmakohtiin verrattuna perusteettomalta.
  • Mitähän säästöjä syntyy, kun toimipisteet jäävät ennalleen ja yhä tarvitaan kahta johtajaa?

Uhkia

  • Johtamisrakenteista tulee väistämättä epäselvempiä, kuin nykyisessä mallissa, jossa yksi rehtori vastaa kaikesta
  • Rehtorin töiden delegoinnista seuraa merkittäviä kustannuksia, jotka osaltaan syövät suunnitellut säästöt.
  • Rehtorit ovat jo nyt kuormitettuja työssään, eikä johdon keskittäminen tällä tasolla tee työstä houkuttelevampaa.
  • Suurissa yksiköissä yhdellä johtajalla on kohtuuttoman suuri määrä alaisia. Johto ja työntekijät etääntyvät
  • Johtava rehtori olisi ani harvoin tavattavissa.
  • Monien hallinnollisten asioiden hoitaminen hidastuu, viivästyy tai jää hoitamatta.
  • Kiristyvässä työtahdissa on helpointa turvautua autoritääriseen johtamiseen, koska aikaa keskustelulle ja mielipiteiden vaihdolle ei ole.
  • Kun opettajien lisätyön määrä kasvaa, opetus kärsii.
  • On paljon asioita, joihin tarvitaan esimiehen so. rehtorin so. johtajan suoraa ja nopeaa reagointia.
  • Johtajan vähäinen läsnäolo vaikuttaa negatiivisesti työilmapiiriin.
  • Jos toimipisteet ovat kaukana toisistaan, ei yhdistäminen varmasti ole kaikissa tapauksissa tarkoituksenmukaista.
  • Opettajat kokevat kiertämisen toimipisteitten välillä raskaaksi
  • Oppilaat eivät edes tunnista johtavaa rehtoria, hän on joku ulkopuolinen.